Lukijaa ottaa päähän #1: Lässähtävät loppuratkaisut

Lukijaa ottaa päähän #1: Lässähtävät loppuratkaisut

Juonikaavio on jokaisen tarinan pohja. Ensin esitellään tilanne ja ongelma, sitten alkaa tapahtua kiihtyvällä tahdilla kunnes saavutetaan kliimaksi ja laskeudutaan kohti loppuratkaisua. Välillä kuitenkin törmää sellaisiin teksteihin, joissa hurjan kliimaksin jälkeen loppuratkaisu käytännössä mitätöi siihen asti kuljetun tarinan!

plot-diagram

Otetaan esimerkiksi rakkaustarina, kun kerran fanfictionmaailma on niitä pullollaan. Esimerkkini on hatusta temmattu, mutta olen lukenut samalla kaavalla useampia tarinoita: Hahmoilla on jännittynyt suhde, ja mukana on myös lämpimämpiä tunteita molemmin puolin. Suhde alkaa pikkuhiljaa kehittyä, mutta pinnan alla kytee väärinymmärryksiä, erimielisyyksiä ja kommunikaatio-ongelmia.

Lopulta päähenkilöillä on repivä riita asiasta, joka on kalvanut molempia jo pidempään. Vuosikausia pidäteltyä pahaa mieltä puristetaan yhteen sananvaihtoon, jossa sanotaan ikäviä asioita puolin ja toisin, ja josta lähdetään ovet paukkuen. Lukija suree molempien puolesta, ja miettii miten tästä voidaan selvitä.

Päähenkilöt pääsevät takaisin keskusteluyhteyteen, ja puhuvat keskenään tunteista ja toiveistaan. He oppivat toisistaan myös uusia asioita. Pyydetään anteeksi suuntaan ja toiseen, ja päädytään lopulta taas yhteen. Lukija hymyilee ja on onnellinen päähenkilöiden puolesta.

Tuttu kaava, josta on kirjoitettu monia hyviä ja huonoja tuotoksia. Sekä riitakohtausta että tätä asioiden sopimista voisin hyvin nähdä itseni lukevan tippa linssissä! Mutta mitä jos näiden kohtausten välissä ei tapahdu mitään? Mitä jos nämä ovat käytännössä peräkkäin? Monen vuoden paha mieli oli kuin pois pyyhkäisty lyhyen keskustelun ja parin anteeksipyynnön jälkeen. Happily ever after? Täh.

Samalla lukija tuntee itsensä typeräksi: miksi seurasin hahmojen kipuilua asiasta näin pitkään, jos he kuitenkin olivat valmiita painamaan sen lähes saman tien villaisella? Lukija ohjattiin uskomaan, että riidan aiheet ovat hahmoille tärkeitä,  mutta yhtäkkiä niillä ei ollutkaan juuri mitään väliä. Jos niillä oikeasti olisi ollut merkitystä, riita ei olisi ollut tarinan kliimaksi, vaan vain sysäys hahmojen ja heidän suhteensa kehittymiselle. Yksi nousu lisää juonikaarella. Voihan se olla, että lopulta päädyttäisiin ihan samanlaiseen kohtaukseen kuin tuo  jälkimmäinen oli, mutta kun hahmoilla on ollut aikaa kehittyä ja käydä asioita läpi, siitä saadaan tarinan todellinen kliimaksi.

Oikeasti: Jos pohjustat isoja ongelmia ja ristiriitoja, älä laita niitä ratkeamaan muutamassa minuutissa! Siitä jää huijattu olo.

Aloitan sarjan avautumisia asioista, jotka itseäni potuttavat lukijana. Miksi avaudun täällä, enkä anna palautetta kirjoittajille suoraan? Oletko itse koittanut antaa rakentavaa kritiikkiä ulkomaisilla ficcisivustoilla! Moni kirjoittaja on valmis niissä piireissä syömään pääsi aamiaiseksi, jos kehtaat antaa yhtään kritisoivaa palautetta yhtään vakavemmasta asiasta kuin typot. Minunkaan lehmänhermot eivät kaikkea kestä..

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s